Tempoajattelu I - Karttakuvauksesta

Kartat ISSOM stantardien pohjalta - silti kartta tekijänsä näköinen. Paikalliset tavat kuvata kohteita vaihtelevat - kartat on tavallaan kirjoitettu samalla kielellä mutta eri mailla on havaittavissa omat murteet (esim. ruotsiksi tehdyistä kartoista puuttuvat negatiiviset harmaan sävyt). Kansainvälisten kilpailujen haasteena on ottaa paikallisen kartantekijän käsiala nopeasti haltuun. Mutta missä havaitaan vaihtelua ja miksi? Syitä kuvausohjeiden paikalliseen soveltamiseen ovat mm. 1) kuvattavien maastojen erilaisuudet, 2) kartoittajan näkemys sekä 3) historialliset seikat ("näin ollaan ennenkin tehty" -argumentointi näkyy esimerkiksi alueellisena vaihteluna yleistyksen tasossa, osittain päällekkäin kohdan 2 kanssa). Esittelen seuraavassa muutamia oivalluksia WTOC 2015 ja 2016 kilpailujen kartoitukseen liittyen - siis asioita jotka olivat kaikkien havainnoitavissa jo pre-kilpailu vaiheessa.

101 ja 102 - korkeuskäyrät

WTOC 2015 finaalit kilpailtiin kumpuilevalla golf-kentällä jossa nopea käyränluku oli edellytys menestykselle. Team Finland analysoi kilpailualueen Google-mapsin ilmakuvien sekä paikallisen golf-seuran sivujen kuvagallerian avulla. Yksi tärkeimmistä karttaan liittyvistä ennakoista liittyi apukäyrän käyttöön. Paikallistamalla ilmakuvasta bulletinin karttapala voitiin luotettavasti todeta ettei lyöntipaikkoja tai greenejä oltu merkitty erikseen pihamaan symbolilla vaan muun golf-kentän tavoin avoimen maan symbolia (401). Karttapalan avulla havaitsimme, että varsinkin lyöntipaikat sijaitsivat usein muuta maastoa ylempänä ja käyrä vastaa lyöntipaikan muotoa. Havainnon pystyi vielä varmentamaan Warm Up -stationilla. Tämä nopeutti karttakuvan ymmärtämistä merkittävästi.

212, 401-421 - avoimuuden ja tiheyden kuvaaminen

Suurimmat erot karttakuvauksissa ilmenivät juuri avointen alueiden kuvaamisessa. Ruotsalainen tapa kuvata avokalliota on erilainen mutta siihen adaptoituu nopeasti - suurempi päänvaiva aiheutuu puoliavoimista alueista, joiden kuvaaminen on lähinnä maasto- ja kartoittajariippuvaista. Kroatian WTOC:n finaalissa golf-kentällä yksittäisten puiden rungot merkittiin vihreällä erikoiskohteella ja latvusto valkoisena; puuryhmissä yksittäisiä runkoja ei taas merkitty lainkaan. Ruotsin WTOC:n karsinnassa puukuvaus taas keskittyi runkoihin. Latvustojen rajoja ei piirretty vaan pohjan väriksi valittiin avoin alue juostavuuden mukaan. Tähän lienee vaikuttanut osaltaan myös kartan ensisijainen tilaaja, samaa karttapohjaa käytettiin myös WOC:n sprinttikarsinnassa.

Kroatian WTOC:n karsinnassa näyttämönä toimi paikallinen arboretum, jossa toisen aseman tehtäväkartan alueella oli kuvattu suuruusluokkaa sata puuta tai pensasta yhteensä viidellä eri symbolilla. Kuvausperiaatteet esiteltiin bulletinissa ja tapa oli reilu, itse en vaan välitä puiden laskemisesta. Myös Ruotsin WTOC:n karsinnan puiden kuvaamisen periaatteet esiteltiin bulletinissa; jopa ihan karsinta-asemien kohdalta.

521-525, 539-540 - erikoiset kohteet

Toinen haastavasti kuvattava alue ovat leikkikentät. Jos kartta piirretään ISSOM-symbylein, käytettäviä symboleita ovat lähinnä aidat sekä erikoiskohteet. WTOC:ssa kartoissa ISSOM symboleita tavallisesti noudatetaan, kansallisissa vaihtelu on suurempaa. Koulun pihakarttaa tehdessä on suuri kiusaus käyttää omia karttamerkkejä leikkitelineiden kuvaamiseen - niillä kun on mahdollista kuvata kohteen muoto eksaktisti. Ruotsin WTOC:n finaalin 1. asemalla sorruttiin yhden ei-ISSOM-symbolin käyttöön. Mielestäni tämä uusien symboleiden keksiminen ei palvele tarkoitusta - jos kohdetta ei voida piirtää ISSOM-symbolein kannattaa pohtia voisiko sen yleistää pois. Jos kartan kuvaaminen ISSOM-symbolein ei onnistu, mielestäni aluetta ei kannattaisi käyttää suunnistukseen. Tällaista aluetta ei ole vielä tullut vastaan.