Comeback?

Edellisestä postauksesta jälkeen on tapahtunut. R1 SM-viesti järjestettiin onnistuneesti, tempoilu on jatkunut kahdesti WTOC:ssa, terve esikoispoika syntyi keväällä ja opinnot ovat viimeistä harjoittelua vaille valmiit. Koska jalat eivät kestä tavoitteellista harjoittelua, on päälajiksi valikoinut TrailO ja vielä täsmällisemmin TempO.

WTOC:t Kroatiassa 2015 ja Ruotsissa 2016 olivat onnistuneita tasonmukaisia suorituksia. Sijoitukset maailman parhaiden joukossa olivat 5 ja 7. Strömstadin kisojen jälkeen heräsi kuitenkin ajatus tasonnostosta. Kisoissa on vain yksi voittaja, loput on oikeastaan häviäjiä. (Rusanen, 2015) Syntyi tarve tasonnostolle. Mutta mitä tasonnosto vaatii, mikä erottaa minut maailman huipuista? Kisoista alkoi matka TempO:n olemuksen selvittämiseen, suorituksen pilkkomiseen ja tehokkaimman ratkaisualgoritmin kehittämiseen.

WTOC koostuu kahdesta kilpailusta: karsinnasta ja finaalista. Molemmat pitävät tavallisesti sisällään 5-8 asemaa, joista kullakin ratkotaan 4-6 tehtävää. Karsinnassa tavoite on selvitä finaaliin, finaalissa tavoite on minimoida sekunnit; ts minimoi(vastausaika + sakot). Vaihtoehtoisia taktiikoita on useita: full speed no mistakes (Vidqvist, 2008), half speed no mistakes (Laine, 2011), no speed no mistakes (Mäkinen L., 2015; Mäkinen P., 2016). Analyyttinen pohdinta eri ratkaisumenetelmien vahvuuksista on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle tai suorastaan tekemättä.

Tempossa kilpailijan tehtävänä on valita mikä maaston rastilipuista (Alfa-Foxtrot) on oikeassa paikassa, vai onko kaikki rastiliput sijoitettu väärin (Zero). Sakon ollessa 30s arvatun vastauksen odotusarvo on (6x30s + 1x0s + vastausaika) / 7 eli noin 26s. Valitettavan usein parhaat tempoilijat voivat rajata vastausvaihtoehdot kahteen yhdellä kartan vilkaisulla, tavallisesti urheilija pohtii tällöin ratkaisua nollan ja yhden lipun välillä. Tällöin arvatun vastauksen odotusarvon voi laskea supistuvan 15 sekuntiin. Eli yhden vilkaisun ratkaisuilla 5 tehtävän asema on ratkaistavissa odotusarvoisesti ajassa 5x15s + vastausaika, siis 75s + 10s = 85s. Tässä ollaan vielä kaukana mitalivauhdista sillä parhaat kilpailijat onnistuvat useimmiten ratkomaan aseman virheittä 20-30 sekunnissa, algoritmia täytyy kehittää.

Kroatian WTOC:ssa 2015 TempO:n mestaruus irtosi ajalla 242,5s / 7x5 tehtävää, ratkaisuaika tehtävää kohden siis 6,07s + 1x30s virhe = 6,92s. Ruotsissa 2016 vastaavat lukemat olivat 243,5 / 5x6 = 5,11s + 3x30s virheitä = 8,11s. Havaitaan kisojen poikenneen toisistaan: Kroatiassa voittaja käytti tehtäviin keskimäärin enemmän aikaa mutta onnistui vastaamaan suuremmalla todennäköisyydellä oikein. Ruotsissa voittaja vastasi tehtäviin nopeammin tehden samalla useita virheitä. Ovatko nämä taktisia valintoja vai kertovatko luvut kilpailujen luonteesta ja kuinka näitä lukuja tulisi käyttää valmistauduttaessa 2017 Liettuan WTOCiin?